Vuoden 2015 alku

Tää on mun lempikasvi /-puu gananga -sen tuoksu on huumaava. Siitä tehdään hajuvettä ja käytetään erilaisiin ihaniin tuoksuöljyihin.. Kukan muoto, väri ja tuoksu ovat minut valloittaneet. Kaikille toivotan huumaavaa vuotta 2015

Perjantaina 2.1. 2015

Vieraat ovat lähteneet ja "arki" alkanut. Eilen pesin pyykkiä niin, että vesivarantomme hupenivat olemattomiin -jopa viimeinen koneellinen jäi odottamaan tätä päivää -onneksi yöllä tankkeihin valui vettä aika reilusti.

Yhteisiä uudenvuodenlupauksia kuitenkin aattoiltana tehtiin, vaikka aikaisemmin mainitsin, etten niitä aio tehdä: -yhdessä mietittiin, mitä meidän tulisi tehdä, jotta molempien toiveet ja haaveet toteutuisivat. Sen verran intiimejä olivat toivemme, ettei niitä voi blogiteksteissä julkaista.

Puoleenyöhön emme aattoiltana suinkaan jaksaneet valvoa, vaikka naapurissa oli bileet aamu seitsämään - nukahdimme, mutta heräsimme ilotulitteiden räiskeisiin puolilta öin ja varttitunnin niitä sitten katselimme.  Aika vaatimatonta oli Tabogan väriloisto -Panama Cityssä näytti raketteja olevan hiukan runsaammin.

Purjehtija-Olli käväisi aamupäiväkahveille ja vaihoimme lukemattomia luettuja kirjoja. Mehän saamme suomalaista kirjallisuutta tämän tästä, mutta kaveri, joka on jo viisi vuotta purjehtinut maailman meriä ei varmaan usein törmää suomalaiseen pokkariin. Olli sitten lähtikin jatkamaan matkaa ensin Panama Cityyn ja sieltä Isla de Perlaksen saaristoon - hyviä turvallisia tuulia hänelle toivon.

Uudenvuodenpäivänä lähdettiin iltapäivällä kylille katsomaan vuoden ensimmäisen päivän viettoa vasta, kun väki oli jo lähtemässä saarelta -joku lautta olikin kait jo startannut.

Väkeä oli laiturilla valtavasti -aivan kuin tullessani saareen vieraiden saattamisen jälkeen. Onneksi eivät lähteneet matkaan vuoden viimeisenä tai ensimmäisenä päivänä; -olis voinu mennä hermo !

Lauttoja sitten kulki useita illansuussa. Viimeinen ihan pilkkopimeälläkin, mitä en ole ennen nähnytkään tapahtuvan.

Täällä on jännää, kun kännätään päivällä; aamusta iltapäivään. Väki oli aika käkenä. Kyllä sateli uudenvuodentoivotuksia, -halauksia ja -poskipusuja - eipä ennen ole kylän ukot halailleet ja poskipusuja antaneet - viinan huurustamat aivot saivat heidät käyttäytymään poikkeuksellisesti.

Ranta oli pääsääntöisesti jätetty aika törkyiseksi paikallisen tavan mukaan -kaljatölkkejä virui siellä täällä. Jaksavat kyllä kaljaa kantaa laatikkotolkulla rannalle, mutta tyhjien tölkkien roskiin saattaminen tuntuu mahdottomalta.

 Juhlinnan jälkiä

Ranta oli jo viiden maissa melko tyhjä

Jäätiin sitten rantakuppilaan ottamaan lasilliset ja nauttimaan pimenevästä illasta ja lähes täysikuusta ( p.s. Jaakko meitä opetti, että täydenkuun aikaa vuoroveden vaihtelu on suurimmillaan)

Nämä vähäisetkin kuppilat yleensä sulkevat ovensa lauttojen lähtemisen aikaan, meidänkin ympäriltä jo tuolit kerättiin ja lattiat lakaistiin - annettiin ymmärtää, että olisi aika siirtyö kotiterassille.

Kotiinhan siitä sitten hipsittiin kauniissa kuutamossa ja kuten tavallista yhdeksältä taidettiin olla jo unessa.

Tänään olemme jatkaneet arkisia askareitamme lämmöstä ja rauhasta nauttien. On ihanaa, kun on vieraita, mutta on myös ihanaa olla ihan kahdestaan "kotona".

Avocadot pihassamme ovat jo ehtineet hedelmäasteelle -eivät kuitenkaan ehdi valmistua ennen poislähtöämme harmiksemme -saavatpahan naapurimme tehdä avocadopastaa mielin määrin.

Pergoilassa bougainvillet jo ihanasti varjostavat

Tämän kiinanruusun kukka on minun suosikkini 

Voi -meidän papaijat vaan kasvavat ja kasvavat, suurimmat painavat ainakin seitsemän kiloa, mutta eivät vaan kellastu, jolloin olisivat kypsiä syötäväksi. Luultiin, että saadaan vieraille tarjota oman pihan papaijoita, mutta toisin kävi.

Tuntuu oudolta, että vuorotteluvapaastani olen jo puolet pitänyt. Aika Tabogassa vähenee - viikko ja neljä päivää ja matka Suomeen alkaa. Ihanaa nähdä lapset ja lapsenlapset "livenä", koska on jo kova ikävä -nyt kun on enimmäkseen skypen välityksellä kontaktoitu (joskin on aivan mainio systeemi). Monet skype-pusut on pikkuisilta saatu.

Elämä täällä tuntuu niin leppoisalta ja huolettomalta. Ihan kuin olisimme kaukana kaikista murheista, sairauksista ja huolista. Täällä paistaa aina aurinko ja tuntuu, ettei meitä voi mikään kurja tavoittaa.....