Tiistai 10.2. 2015 Paltamossa
Sunnuntai vietettiin vielä aukealla Pohjammaalla geokätköjä etsien. Onneksi lauantain pettymys tuli paikattua nelinkertaisesti. Laavu-kätkö jäi sen verran kaivelemaan, että kesäntullen pitää käydä houkuttelemassa kätkö esiin.
Martan herkkupatoja olisi kyllä mielellään syönyt vielä monta päivää, mutta ei uskoisi, että Laihialla on hyvää ruokaa yllin kyllin tarjolla (eivät nämä laihialaiset niin nuukia olekaan, kolme hirvenliha könttiä saatiin vielä mukaankin), joten parempi poistua ennen kuin vaaka näyttää entistä vaarallisempia lukemia. Sitäpaitsi Martan pitää keskittyä opiskeluihin heti arjen alettua.
Vanhimmalla vejelläni Heikillä oli syntymäpäiväkin, mutta kun Laihialla oltiin, en raaskinut soittaa, päätin jättää onnittelut seuraavaan päivään, etteivät olisi niin vaatimattomat.
Kauniissa säässä matkasimme Suomen poikki jännän usvasillan näykyessä siellä täällä
Kyllä todellakin tuli matkalla mieleen maakuntalaulut: " mis laaja aukee pohjanmaa...."
Enpä olisi muistanut, että Pohjois-Pohjanmaa ulottuu halki Suomen ja että Kuusamokin on Pohjanmaata - muistitko sinä ?
Mahtavia latomeriä oli siellä täällä, mutta Kauko ei suostunut pysähtymään jokaisessa kuvauksellisessa kohteessa. Muutaman kauniin pihapiirin sain kuitenkin vangittua:
Sunnuntaina neljän hujakoilla sitten oltiin mökillä, lunta ei ollutkaan ihan "luvattua" 1,15 m, mutta aivan riittävästi kahlattavaksi. Auramies oli kuitenkin onneksi muistanut aurata tien pihalle asti, joten ovelle ei ollut pitkälti rämmittävää.
Ensimmäiset "kauhunhetket" koimme, kun avain ei ollutkaan siellä missä piti - minä taisin jo hiukan alkaa mäkättää (vai alkaa mäkättämän -kumpikohan nyt on sitä nykysuomea), että minähän olen sanonut että vara-avain pitää olla olemassa jne....... onneksi en ehtinyt pahemmin pilata tunnelmaa, kun avain jo löytyi - geokätköilystä on omat hyötynsä. Varkaat älkööt kuitenkaan vaivautuko, se ei ole enää siellä, eikä mökissä ole varastettavaakaan.
Päästiin sisälle ja saimme iloksemme todeta mökin olevan lämmin -etälämmitys oli toiminut. Pian saimme kuitenkin todeta pari epämielyttävää yllätystä: hiiret, joita Kauko myyriksi kutsuu -koska myyrät ovat hänen mielestään mielyttävämpiä, olivat juhlineet talossa jälkiään siivoamatta !
Kakkaa oli siellä täällä -varsinkin pikkuhuoneen sängyssä ! Hmmmm.... siinä huoneessa oli sähköinen hiirien karkoitusvempele, joka lienee paremminkin toimineen kutsuhälyttimenä.
- huoli pois tuleva väki: lakanat vaihdettu, peitot tuuletettu ja huone imuroitu.
Seuraava yllätys sitten seurasi jääkaapilla, joka oli homeinen lämpökaappi ! Sähköt olivat olleet ilmeisesti jossain vaiheessa pois päivätolkulla ja jääkaappi ei ollut mennyt lainkaan uudelleen päälle.
Pakastin kylläkin -joskin kaikki ruoka oli seissyt ennen uudelleen jäätymistään ilmeisesti sulana päivätolkulla - jopa jäätynyt sisältö haisi kammottavalle !
Voi harmi, Piian keräämät mustikatkin näyttivät tältä:
Sorry Piia, mä heitin kaikki pois....
Maanantai kuluikin lähinnä minulla kotihommissa sisällä ja ulkona Kaukon tehdessä tärkeitä miesten töitä: ajeli moottorikelkalla jälkiä jäälle -tietysti vain sitä varten, että vaimokulta pääsee hiihtelemään.
Mitä mies ei uhrautuisi tekemään vaimonsa iloksi !
Tuolla tuo ukko ajelee kauniissa ilta auringonpaisteessa, mun lämmittäessä saunaa ja laittaessa ruokaa....
Aurinko kimmelsi puhtaassa lumessa niin kauniisti
On oltu kolme viikkoa Suomessa ja ollaan keritty kyläillä jo kahdeksassa kodissa. Tuntuu ihanalta olla taas kahdestaan melkein kuin kotona. Täällä mökillä on upea rauha ( viikon lopulla kyllä rauha muuttuu hulinaksi). Täällä tuntee itsensä aina niin levolliseksi, vaikka vain istuisi kodassa katsellen tulta tai maatessa saunan lauteilla (p.s. jonka kiukaan luukun juuri rikoin).
ihanaa kun olitte kylässä ♡♡ tuli niin hiljaista kun hernekeitto moottori ääni loppui! hirvenlihaa saatte aina jatkossakin :)
VastaaPoista