Keskiviikko 25.3. ja Torstai 26.3. 2015
Eilen, siis keskiviikkona lähdin sitten kiertämään saarta uutta tietä pitkin ja takakautta ylös "Kolmen ristin alttarille" . Koko reisuun meni kaksi tuntia. Lähdin matkaan taas aamuauringon noustessa, ettei tulisi liian kuuma.
Tuulikin sopivasti, joten tuntui lähes vilpoiselta kolmenkymmenen aseen lämmössä.
Tie oli raivattu kyllä ihan keskelle viidakkoa. Kädessäni oli keppi, joka auttoi mäkien nousuissa, jotka loppua kohden jyrkkenivät ja jyrkkenivät. Se oli myös turvanani, koska minua on peloteltu vuorilla asuvista vihaisista villikoirista. En onneksi tarvinnut keppiä itseni puolustamiseen.
Hetkittäin lintujen kirkuna oli valtava ja jotkut alueet valkoisena lintujen paskasta ( olisi sopinut eiliseen kertomukseen nämä lintujutut) . Tuntui olevan merilintujen pesimäaluetta ja olipa jokunen munakin pudonnut maahan. Yritin kulkea lintujen pesimäalueen ohi nopeasti, sillä ei huvittanut saada mitään lieruja niskaan.
Minua on opetettu, että viidokossa pitää katsoa alas, sivulle ja ylös. Vähän väliä joku heiluva roikkuva liaani säikäytti minut -luulin käärmeeksi. Matka tuntui yksinään vähän pelottavaltakin, kun kuljin tietä ensimmäistä kertaa, sydämen pamppailun kuuli lintujen kirkunan lomassa.
-olisipa mukava tuoda ystäväni Mustakorven tarpojat tänne patikoimaan !
Nämä puiden juuret ovat mahtavia taideteoksia (arboles cuadrados)
Tie päättyi lähelle "kolmen ristin alttaria". Tunnelma istuessani penkille yksikseni hien valuessa oli mystinen, jopa harras. Mietiskelyäni alttarilla voisi joku nimittää jopa rukoukseksi. Ajatukseni kiersi läheisissäni, joita minulla on ikävä ja joille toivon vain kaikkea hyvää. On niin paljon asioita, jotka ovat hyvin ja asioita, joiden toivoisi olevan toisin, muttei keinoja muuttaa niitä.
Maasta löytyi nämä ihanat, jonkun puun pähkinän kuoret. Tunsin paljon lämpöä ja rakkautta tässä penkillä hetken hiljaisuudessa istuen.
Tänä aamuna sitten tein hieman lyhyemmän lenkin, kun jalat olivat hiukan tökköinä eilisestä
Vaikka saari on siisti, lähellä rantaa olevat talon pääsääntöisesti maalattuja ja kauniita kukkia pihoissa, niin kyllä kylän ylälaidoilta löytyy kuitenkin aikamoisia asumuksia. Niissä ei oikein ole omaa pihaakaan kaikissa, ovat toinen toisensa vieressä.
Saarellahan ei paljoa autoja olekkaan -onneksi, tietkin ovat hyvin kapoisia, yhden auton mentäviä. Mutta tämäkin auto lienee hajonnut just tähän paikkaan ja siinä se todennäköisesti kököttää seuraavat kymmenen vuotta.
Maaliskussa oli panamalaisessa lehdessä ollut juttu Tabogan saaresta. Olipa joku asettanut lehtileikkeen kadunvarteen kaikkien luettavaksi. Tulipa tuo espanjan oppituntikin pidettyä lenkillä.
Aamulla keksin, miten raamatun tarina vetten päällä kävelevästä Pietarista on täytynyt syntyä:
Tabogaa ja Morron saarta yhdistää kannas laskuveden aikaan, joka kuvassa näkyy melkein kokonaan.
Vesi nousee, eikä kannasta enää näe, mutta siinä pystyy yhä kävelemmän. Mahtaako kelvata raamatun viralliseksi tulkinnaksi ?

Pääsiäinen lähestyy. Ohjelmaa näyttää olevan pääsiäisviikon jokaiselle päivälle, on hartauksia, ehtoollista, kulkueita jne.
Ruoho on vihreämpää aidan takan tai mangot ainakin kypsempiä ja isompia naapurissa. Tässä minulle kävi tänään melkein samoin kuin pikkupojille, jotka olivat pihallamme omppuvarkaissa, kun olin lapsi.
Pojat olivat juuri kiskomassa omenoita, kun isäni huusi, että "älkää pojat siitä puusta ottako, ne ovat raakoja, ottakaa tuosta toisesta..." -pojat eivät jääneet kuuntelemaan neuvoja vaan luikkivat karkuun.
-mutta minäpä jäin ! Juuri, kun yritin kurotella mehevää mangoa, setä takanani (luulin, ettei kukaan näe) sanoi, että tuolla niitä on alempana, saat paremmin. Kiittelin ja kysyin vienosti hymyillen, että saakos näitä varmasti ottaa.
Muutoin nämä pari päivää on kulunut uiden, loikoillen, lukien, ristikoita täyttäen, skypettäen ja syöden.
No, olenhan minä ahkeroinutkin. Alatalon eteinen, vessa ja suihku maalattu - osa täytyy vielä toistamiseen. Olen kysellyt kyliltä, että tulisiko joku laatottamaan viimeisen huoneen.
Huomenna lähdenkin sitten ruokaostoksille kaupunkiin, ostin vain hiukan tullessani saareen ja ensi viikolla onkin pääsiäisviikko, niin on hirveästi väkeä liikkeellä. Aion olla kaupungissa oikein yön yli, niin jää hiukan aikaa muuhunkin kuin ostoksiin -ajattelin käydä vanhassa kaupungissa, Casco Viejossa vähän kävelyllä. Menisikö oikein syömäänkin jonnekin ? kolmepäiää olenkin syönyt jauheliha-punajuurikastiketta !













kivasti vaihtelee nämä blogin aiheet-paskasta- uskonnolliseen :D kiva huomata miten moninaista se elämä siellä saarella voikaan olla! ei siis laisinkaan tylsää :) mukavaa kaupunki reissua ja älä nyt hurjia tuhlaile siellä...
VastaaPoista