Nyt alkaa olo jo tuntua vähän tyhjälle. Toisaalta on ihana mennä välillä koti-Suomeen omien läheisten luokse, toisaalta ei yhtään tiedä milloin voi palata seuraavan kerran, niin mieli on hiukan haikea.
Lauantaina lähden täältä saarelta, sunnuntaina lento Panamasta Amsterdamin kautta Helsinkiin ja se on sitten jo maanantai-ilta kun olen Helsingissä, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Saunaan tekee mieli, mutta mitä jos kaikki rusketus lähtee !
Nyt aika kuluu paikkoja lähtökuntoon järjestellessä, siivotessa ja pyykkiä pestessä. Pyykkiä täällä ei paljoa tule : lähinnä lakanat ja pyyhkeet. Vaatteiden kanssa mulla on ollut tapana huuhtaista ne päällä olleet, joita ei todellakaan ole paljon, aina heti samana iltana. Täällä lämpimässä pärjää kyllä supervähällä.
Nyt kun meillä on täällä tuo uusi vesilaitos, kävi jo aikoja sitten muutama ukko tsekkaamassa talot; -outoa, että tarvii talo talota kävellä ja kysyä, kuka on omistaja. Luulisi, että tiedot löytyy kunnanvirastolta. Tarttis kuulemma tehdä vesisopimus, mutta ei sillä kuulemma niin kovin kiirettä ole, tulevat joskus muutaman kuukauden päästä niitä sitten kaupungista saarelle tekemään. Joselle otin pari passin kopiota, että pystyy tekemään sopimuksen meidän nimissä kun sen aika on. Toivottavasti ei käytä valtakirjaa talon myymiseen !
Onneksi kunnanvirastolla oli kopiokone, jolla sain pari passin kopiota. Nettibaarista, kun on muste ollut loppu ainakin kuukauden ja koulullakaan ei ole kuulemma kuin yksi ainoa tietokone
kopiokoneesta ei tietoakaan.
Mun netti toimii, joskin hyvin pienellä nopeudella. En pysty seuraamaan jääkiekon MM-kisoja kuin iltasanomien tulospalvelusta. Suoraa nettilähetystä ei yhteys jaksa pyörittää. On tullut kuitenkin seurattua ja jännää on vaikkei katsomaan pystykään. Suomi-Venäjä ottelu täytyy ainakin "katsoa". Minulla on se hyöty aikaerosta, ettei tarvi valvoa otteluiden takia lainkaan.
Nukuttua täällä on kyllä tullut paljon, suoraan sanoen hirmuisesti. Päiväunia en osaa edelleenkään nukkua, mutta kuuma aurinko koko päivän tekee kait sen, että illalla on aina aivan puhki. Kymmen tuntia yössä hurahtaa ihan kepeästi, kun suomessa nukun 6-7 tuntia.
Täällä on varoiteltu tällä viikolla korkeasta nousuvedestä kovine aallokkoineen, mutta eipä täällä Tabogassa ole ihmeemmin ilmiötä näkynyt, Costa Blancan rannikolla kylläkin, kun on kuvia uutisissa nähnyt. Panama on kuitenkin hyvin turvallisessa "kolossa" Pohjois- ja Etelä-Amerikan välissä. Pahimmat hurrigaanit pyyhkivät Meksikon kohdalta ohi eivätkä tule tänne. Maakaan täällä ei pahemmin järise, vaikka aluen on kyllä lähellä mannerlaattojen reunaa. Taboga on Tyynenmeren puolella, joten ollaan hyvin suojassa kaikilta ikäviltä luonnonmullistuksilta. Yhtään kunnon myrskyä en ole täällä edes nähnyt. Vaarallisinta tuntuu olevan naapurin sonni.
Saattaa olla, että seuraavan kerran blogia kirjoitan vasta Suomessa, mutta entäs sitten ? Olen tätä omaa, mutta julkista päiväkirjaani kirjoittanut koko vuorotteluvapaani ajan. Suljenko kirjan kannet, kun työt alkavat? Toisaalta tästä kirjoittamisesta on tullut mukava tapa istahtaa ja kirjata ajatuksiaan ja tekemisiään. Kun "astuu taas palvelukseen", voiko enää kirjoittaa mitä ajattelee ja tuntuu -saattaapi olla, että joutuu esimiehen puhutteluun nopeastikin.
Tervetuloa toiseen kotimaahan mutta vähäsen kylmempään
VastaaPoistaToivotaan että ensiviikolla lämpiää