Vatsan täydeltä hedelmiä

 Perjantai 2.12. 2022

No, nyt on papaijalla kokoa, syömistä riittää vähäksi aikaa ! 

Oi, lokakuussa tulin, marraskuu meni ja nyt on jo joulukuu. Pian on paluu, mutta onneksi Suomen kaamosaika tällä tavalla vähän lyheni. Ehkä vielä ensi syksynä uudestaan, jos talo vielä meillä.

Etäsuhde aviopuolisoon toimii todella hyvin. Kun juon aamukahvi noin kello kuusi aamulla - täällä ei voi nukkua pitkään, mies juo päiväkahvia ja sitten jutellaan WhatsUp:ssa. Taidan suositella kaikille tällaista asumuseroa - jutellaan enemmän asioista kuin normaalisti kotona. Kannattaa kokeilla !

Nyt täälläkin alkanut kesä ja sadepäivät ovat tainneet jäädä taakse. Jopa minä hakeudun varjoon istuskelemaan. Olen odottanut niin kuumeisesti omien papaijojen kypsymistä, että tänä aamuna Jose kantoi minulle suu suorastaan virneessä omalta pihaltaan tämän jättiläisen. Sovittiin vaihtokauppa - hän saa meidän pihan papaijat, kun kypsyvät.Nyt minulla hedelmiä riittää, kun olin juuri kerinnyt tilata lähikauppiaalta ananaksen tälle päivälle.

Kuva on eiliseltä lenkiltä tuolta viidakon laidalta. Jos katsot tarkaan kuvassa lukee Desarollo turistico sostenible > kestävän matkailun kehittäminen. Kauheasti rojua ja sotkua siellä täällä ja tuo varsinainen bunkkeri oli kiinni. Täällä saarella on amerikkalaisten jäljiltä useitakin bunkkereita ja tähän bunkkeriin perustettu tuo kestävän matkailun bunkkeri ja tyhjiä tölkkejä ympäri metsää.

Joka päivä kerään kävelyreittini varrelta roskia - en voi ymmärtää , miksi nää, jotka haluavat kehittää matkailua, heittävät roskia pitkin katua...... koulutuksella ja kasvatuksella on todella paljon tehtävää.

Kuitenkin saari on varmaan Panaman siisteimmästä päästä, kun matkustaa bussilla maaseudulle, niin on ihan kamalaa, miten roskaisia teiden varret ovat. Panamassa on kyllä jo jopa yksi kierrätyskeskus Ciudad de Saberissa - haluisin todellakin tietää viedäänkö Tabogan kierrätysastioista sinne jotain.  Tää ei ole uskon kysymys, mutta en usko. Varmaan tällaista se oli vuosikymmeniä sitten Suomessakin.

 Onneksi ymmärrys  on kasvanut ja meillä on jo ilo todeta miten paljon lajitellaan ja kierrätetään. Ehkä ollaan kuitenkin vielä kaukana esimerkiksi Saksasta, josta muistan oikein hyvin, kun sylkäisin kirsikan siemenen kadulle ja hetkessä oli yksi ukko mun niskavilloissa kiinni ja kertoi, mitä tapahtuu, jos kaikki sylkevät kirsikan siemenet kadulle kuten minä...  Aina kun heitän luontoon jotain joka on luonnosta; omenen tontin, siemenet ym. muistan tämän ukon vihaisen puhuttelun.

Olen saanut positiivista palautetta kauniista kukista, mutta nää pelkät "viherkasvitkin" ovat niin upeita, että ihan pakko laittaa muutama kuva sinne harmauteen.

Tämä on papaija sisältä -ehkä tunnetkin. Lapsenlapseni Elsa sanoi, että näyttävät ihan rusinoilta nuo siemenet. 

Terveiset Suomen joulun odotukseen !