No, johan oli fiesta !

 

Illan kuningatar

Sunnuntai  17.3. 2024

Kylläpä on ollut mieleenpainuva viikonloppu. Torstaina ajoimme maalle Pedernaleksen kylän lähettyville. Yöllä oltiin perillä ja melkeimpä suoraan nukkumaan. Perjantai oli täyttä touhua, kun kaikki valmistelivat tulevia lauantain juhlia - Biancan 20-vuotisjuhlia.

Koetimme Kaukon kanssa enemminkin pysyä poissa jaloista, kun emme oikein osanneet auttaa ja tutkiskelimme ympäristöä. Tasaista Pambaa silminkantamattomiin. Tuntuu uskomattomalta, että jossain on niin tasaista ja niin paljon peltoa. Pohjanmaa kalpenee kummasti. Soijaa ja maissia näytti pelloissa pääasiassa olevan. Kaksi satoa vuodessa tällaisilta valtavilta pelloilta lienee kohtuullisen kannattavaa toimintaa. Siellä täällä laidunmaita, joissa muhkean muhkeaa lihakarjaa.

Lauantaiaamuna touhu alkoi anivarhain. Tilalle saapuivat miehet paistamaan lihaa juhliin: sikaa, nautaa, lammasta... Juhlateltta oli pystytetty jo aikaisemmin, mutta se järjesteltiin juhlavaksi, tulivat discojukat, juomanlaskijat jne... 

Koko päivän kypsennettiin possuja, nautaa ja aamulla teurastettu lammas

Juhlat olivat niin käsittämättömän suuret ja mahtipontiset, etten ole ennen kokenut ja tuskin tulen koskaan enää kokemaan. Juhlaväkeä oli noin 80 ja osa tuli vuokratulla bussilla Buenos Airesista, osa omilla autoilla ja osa oli kylältä. Carla ja Lucia olivat tehneet kaiken tarjottavan ja sitä oli niin paljon kuin ihminen voi vain kuvitella; alkupalat, pääruoka, kakkuja ja torttuja käsittämättömiä määriä ja superherkullisia. Kyllä ovat naiset castronomian ammattilaisia. Juomaa tarjoitiin kaiken aikaa ja baaritiskiltä sai vapaasti hakea lisää.

Biancan isä Kaukon kanssa

Bianca, illan kuningatar äitinsä Carlan kanssa

Silmiinpistäävää oli se, että sulassa sovussa juhlivat kaikki ikäjakauman ollessa todella vauvasta vaariin. Tapasimme mukavia ja mielenkiintoisia ihmisiä.

Teltta ja piha täynnä iloisia, nauravaisia, laulavaisia ja tanssivia ihmisia. Juteltiin, tutustuttiin, halatiin ja tervehdittiin poskisuudelmin. Miten minusta tuntuu, että meidän juhlat Suomessa ovat aina niin hiljaisia, rauhallisia, säntillisiä ja jopa alakuloisia. 

Ja hauskaa oli

Juhlat alkoivat jo puolilta päivin, joten ihanaa kun loppuivat illalla niin, että kymmeneltä oltiin jo melkein unessa - eipä sitä eläkeläinen olisi enempää jaksanutkaan.