perjantai 17. lokakuuta 2014

Varjoton kävely

Perjantai 17.10.2014


Vettä lavuaariin ja testaus, mitenkä päin se pyörii tyhjennettäessä, jotta ratkeaa kummalla pallonpuoliskolla olemme.
Alas vain näytti pyörimättä menevän, joten kartta ja tietokone apuun: -olemme eteläisellä pallonpuoliskolla !
Olemme noin 20 kilometriä päiväntasaajasta etelään:
Tarkka sijaintimme on:  Eteläistä leveyttä  S : 0. 12´127´´
 Läntistä pituutta W :  78. 28´356´´

Niin lähellä päiväntasaajaa kuitenkin, että olemme kadottaneet jopa oman varjomme !


Täällä on tällaisia katumaalauksia siellä täällä



Mahtava taidekahvila. Mielenkiintoisen näköinen paikka. Tännehän me mennään joku ilta.
Matka vaan on pitkä ylöspäin.





Näköala Cafe del Arten terassilta

Tämän päivän olemme kolunneet pääsääntöisesti tätä pikkukyläämme Guapoloa, joka on pikkuisen Quiton keskustan ulkopuolella.  Aamulla ensin 2,5 tunnin kävelylenkki kujia ylös ja ylös ja ylös ja lopulta takaisin alas.

Kapeita katuja, upeitä näköaloja.

Erikoisia tapoja ratkaista parkkeerausongelmat












Katsastettiin alueen kaunis kirkkokin, joka on rakennettu 1649.
Inglesia de nuestro Señor de Guapulo



Mahtavat kukka-asetelmat. Nämä olivat eläviä ja tuoksuvia.


Huomisia häitä varten nuorenparin "penkki"
Ikkuna taivaaseen









Sitten käytiin "kotona" soittamassa Martalle synttärionnittelut, ja lähdimme vilkasta kotikatuamme  calle de las concistadoresia pitkin Quitoon päin. Tunnin kävely ja alkoi sataa, piti etsiä suojaa ja niipä sattumoisin sisään kotikutoiseen Ecuadorilaiseen ravintolaan.
Minä söin camaroneksia (taas), siis katkarapuja ja Kauko langostiinoja, jotka olivat kyllä paljon pienempiä kuin Tabogassa olemme ostaneet.

  Ei hassumman näköisiä annoksia - vai mitä 






Pikkusateessa kävelimme kotiin. Ostimme matkalla leipää piskuisesta leipäkaupasta ja kaksi "saunakaljaa" perjantai-illan ratoksi.



Ihanasti hedelmiä tuntuu olevan, kun pikkuruisessa kaupassakin oli tällainen valikoima.

 Ilmastohan täällä on tähän aikaan vuodesta sellainen, että päivällä aurinko paistaa suoraan ylhäältä (kun ollaan päiväntasaajalla) ja peruslämpötila on n. 20 C: astetta. Illalla sitten voi sataa ja lämpö laskee n. 10-12 asteeseen. Onneksi minulla on villasukat ja -housut aina mukana. Hauskaa toisaalta, kun Panaman kostean tropiikin jälkeen on vähän viileämpää.
Nämä lämpötilat koskevat siis vain Quitoa, kun ollaan n. 2800 metrin korkeudessa. Siitten jos mennään rannikolle tai Amatzonille on tietysti kuumaa ja taas korkeammalle vuoristoon niin kylmempää.

Kyllä on mielenkiintoista kuljeskella uusissa oudoissa ympyröissä.   Huomenna sitten suuntaamme Quiton keskustaan. Harjoittelemme ehkä pikkuisen eksymistä ja sitten etsimme espanjan koulumme.
Maanantaina alkaa uutterat espanjan opinnot koulussa nimeltä Simon Bolivar. Olemme varanneet itsellemme henkilökohtaiset opettajat, saapi nähdä miten meidän käy. Ainakin tuo koulu täytyisi ensin löytää n. 1,6  miljoonan asukkaan suurkaupungista.



1 kommentti:

  1. Voi mäkin haluun sinne! Aivan upeen näköstä... �� ruokakin näytti erittäin hyvältä, vaikka mariscosta olikin! Hieno oli se kahvila, kerrothan sitten tunnelmat sieltä kun pääsette sen kokemaan! Tsemppiä espanjan kursseille!! �� iskä hyvin se menee kunhan vaan muistat että sun on ihan pakko itte opiskella ja yrittää! Luonistuuhan se siiriltäkin ����

    VastaaPoista