Tiedätkö mikä on guanabana ?

guanabana

Terveiset taas täältäTabogasta. Täällä oma elämä alkaa asettua uomiinsa. Tabogalaisille vaan pukkaa uutta ongelmaa, vaikkei edellisistäkään ole selvitty. Saarella melko vaarallinen tulipalo ollut jo kaksi päivää. Saaren ylimmäiset talot ovat olleet yöllä vaarassa. Nyt helikopterit lentävät edestakaisin vieden vettä säkeillä. Käyvät nostamassa sitä tästä läheltä, joten meteli on kuin sodassa oltaisiin. Toivottavasti saavat pian sammumaan. Savun hajua tuntuu tässä talolla hiukan, mutta kylällä se on kuulemma tosi paha.

kuvat viime yöltä

Eilen Panaman valtion tiedotustilaisuudessa Panaman presidentti Nito Cortizo sanoi hyvin voimakkain sanoin, että olemme sodassa ja Panama aikoo voittaa sen. Ymmärrän, että jokaisen maan velvollisuus on suojata kansaansa, mutta tuntuu, että nationalismi nostaa kyllä päätään liiankin voimakkaasti kaikkialla. Me olemme kaikki ihmisiä, eikä virukset tunne maan rajoja. On hyvä, että tehdään rajoitustoimia, mutta asenne, että on voittajia ja häviäjiä tässä sodassa, on minusta julma.

Tiesitkö, mikä on guanabana?  Se on Oka-annoona (Annona muricata) on annoonien (Annona) sukuun ja annoonakasvien heimoon kuuluva ainavihanta koppisiemeninen puulaji. Minulla on tuossa aidan vieressä kehittymässä yksi sellainen hedelmä. Se on graviola toiselta nimeltään.

Sen sisältämät aineosat auttavat tehostamaan kehon immuunipuolustuksen reaktioita ja vähentämään virusperäisiä tulehduksia ja sairauksia. Estääkö koronan – se jää nähtäväksi kunhan ensin kypsyy.

Täältä voit lukea lisää, jos kiinnostaa.

https://askelterveyteen.com/graviola-hedelma-stimuloi-vastustuskykya-ja-suojaa-maksaa/

Minulla on sellainen muistikuva, että se olisi maailman kalleimpia hedelmiä.

Päivittäin saa jo kypsiä mangoja, mutta pihan banaanit vielä antavat odottaa itseään. Juuri eilen mietin, että olenko täällä niin pitkään, että nämä banaanit tästä kotipihalta popsin.

Iltapäivällä kuljeskelin saaren hiljaisia katuja ja tyhjää rantaa. Tyhjäksi rannan luulin, kunnes eräältä puunrungolta kuului: hello! Tapasin amerikkalaisen yksinpurjehtijan, joka oli vankina samassa saaressa kanssani. Erikoista, että oma mieli keveni kummasti, kun tapaa toisen samassa tilanteessa. Hän tarjosi myös apuaan. Mutta miten me ”vangit” toisiamme autamme muuten kuin henkisesti. 

Rannassa näytti olevan kaksi purjevenettä, mutta molemmat sen verran pieniä, etten pyytänyt häntä lähtemään valtameren ylitykseenkään. :)

Täällä sana leviää aina nopeasti. Nyt kaikki tietävät, että olisin lähtenyt kotiin, jos olisin päässyt. Se on ilmeisesti vaikuttanut asenteisiin myös minua kohtaan. Usea ihminen matkalla kysyi, miten pärjäilen, miten perhe voi, koska pääsen kotiin jne.

Päivä kerrallaan. 

Ruisleivän siivuja minulla on vielä 18. päiväksi, mikäli syön vain siivun päivässä. Mutta himo iski aamulla ja menin syömään kaksi palaa -itsekuri petti.  Ehkä siirryn vuorottelusysteemiin parillisina päivinä paahtoleipää ja parittomina ruisleipää. :)

Mangoa ruisleivällä, kannattaa kokeilla.

Nämä pikkuisetkin mangot kerkeävät varmaan kypsyä täällä  ollessani

Suurin osa limoneista on jo ylikypsiä, mutta vielä on rittävästi omaan kalaruokaan.

Voikaa hyvin, missä olettekin ja kärsivällisyyttä niille, jotka ovat siellä missä ei pitäisi olla.